Historiaa


Faktaa

Oululainen Kaiku-lehti kirjoittaa maaliskuussa 1889: "Eräs metsästäjä on täällä jo kauan tunnettu hyvästä taidostaan ampua metsoja. Hän kun sattuu näkemään metsoparven, ampuu hän niin pian kun ehtii ja saa. Metsot ovat arkoja lintuja ja lentävät pitkät matkat, vaan heti hän on perässä suksineen ja ampuu ennen kuin metsoparvet ehtivät levähtää ja syödä ja ampuu taas. Sillä tavalla hän hiihtää monen penikulman laajat sydänmaat. Olen omin silmin nähnyt hänet kolmen peninkulman päässä iltasella, kun aamusella on kotoaan lähtenyt."

Kirje oli August Jääskeläiseltä ja kuvailtu henkilö 44-vuotias Aappo Luomajoki Haapavedeltä. Kirjoitus lisäsi tuolloin Oulussa vallitsevaa hiihtoinnostusta entisestään. Ei puhuttu vain, että suuret hiihtokilpailut järjestetään, vaan myös tosi miehistä, jotka lylyä lykkisivät kilpaa. Sankariksi ja esikuvaksi nousi juuri Luomajoki voitettuaan monet Oulun hiihdot peräkkäin. Näistä hiihdoista kaikki alkoikin Suomessa v. 1889, jolloin järjestettiin ensimmäiset Tervahiihdot Oulujoen jäällä ja toki luisteltiin. Lylyn lykintä Oulussa oli suurin hiihtotapahtuma Suomessa peräti 20 vuotta. Oulussa joen jäältä siirryttiin metsään Norjaa jo vähän matkien vuonna 1902.

"Liitto Suomen Hiihtourheilun edistämiseksi" eli Suomen Hiihtoliitto perustettiin vuonna 1908. Hiihdon erikoisliiton perustaminen oli ollut esillä jo 1894, ja asialla olivat tuolloin juuri oululaiset. Uuden liiton tehtävänä oli muun muassa "maamme hiihtourheilun ja suksiteollisuuden kehittäminen toimeenpanemalla vuotuisesti sopivilla paikkakunnilla maassa kilpailuja sekä pituushiihdossa että mäenlaskussa ja pitämään suksinäyttelyitä joka kolmas vuosi taikka useamminkin, jos syytä näyttää olevan". 1920-luvulla omaksuimme lumella liikkumisen, kehtomaan Norjan hiihtoperinteen ja siirryimme pysyvästi murtomaille. Kansalaiskuntoa kohotettiin vuonna 1938, jolloin perustettiin Suomen Latu. Toimintaan kuuluivat kansanhiihdot, laturetket ja tunturihiihto.

_____________________________

Suksi-sana on ikivanha. Sen tuntevat jo kaukaiset kielisukulaisemme samojedit. Samoin itäsiperialaisessa evenkin kielessä sanan vastine on suuksilla, joka on johdettu teonsanasta suksia. Muinaissuomalainen suksi oli lyhyt vain hiukan yli metrin mittainen, 10-15 cm leveä suksi. Usein se oli pohjustettu nahalla luiston lisäämiseksi ja lipsumisen vähentämiseksi. Kun myöhemmin olaksia alettiin kuurnia suksien pohjaan, jäi nahka pois käytöstä.
Jo keskiajalla tai kenties jo sitäkin aikaisemmin sukset kapenivat ja muuttuivat pidemmiksi ja toistensa kanssa yhtä pitkiksi. Lyly ja kalhu olivat ennen häviämistään 1800-luvun loppupuolelle saakka ammattimetsästäjien välineitä peuranhiihdossa kunnes peura metsästettiin Suomessa sukupuuttoon. Lyly oli pidempi suksista ja se sidottiin hiihtäjän vasempaan jalkaan. Oikean jalan suksi, kalhu tai sivakka, oli lyhyempi potkaisusuksi – ja usein se oli nahoitettu, kun taas lyly oli sileäpohjainen ja liukkaaksi hiottu liukusuksi. Yleensä lyly valmistettiin nimenomaan kallelleen kasvaneen männyn lylyisestä tyviosasta. Samanpituisilla suksilla täytyi olla hyvät liukuominaisuudet, ja ne saavutettiin kaventamalla suksia. Tietysti niitä oli samalla pidennettävä, jotta kantavuus olisi säilynyt. Muinainen hiihtäjä käytti vain yhtä sauvaa. Pyynti- ja sotaretkillä se oli pitkävartinen keihäs, jonak varren tylsään päähän kietaistiin vitsaksesta pyöreä sompa, ettei keihäänvarsi olisi uponnut pehmeään lumeen liian syvälle. Siirryttäessä selässä kannettavaan jalkajouseen otettiin käyttöön kaksi yhtä pitkää sauvaa. Kummassakin sauvassa oli sompa ja kärjessä rautapiikit. Historiallista jakoa vahvistavat kullekin suksityypille ominaiset hiihtotavat. Lylyllä ja kalhulla hiihdettiin potkien vasemman jalan varassa, metsäsuksilla tasatahtiin lykkien ja nykyaikaisilla suksilla usein haara-asennossa vuorotahtiin ikään kuin luistellen.

* 1825 nykyaikaisen hiihdon isä Sondre Norheim syntyi Morgedalin kylässä, Norjan Telemarkissa. Puuseppänä hän keksi suksisiteen, joka piti kengän kannan kiinni suksessa ja salli tehdä käännöksiä paksussakin lumessa. Hän suunnitteli suksen, joka oli keskikohdaltaan kapeampi kuin kärjestä. Hänen perujaan ovat telemark- ja kristiania-käännökset.

* 1843 järjestettiin Norjan ensimmäiset hiihtokilpailut Tromssassa

* 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun luisteltiin hiihtokilpailuissa joen jäällä

* 1840-luvulla Pohjoismaiset kullankaivajat veivät hiihdon USA:aan

* 1861 perustettiin Trysil Skytte og Skiloberlag, maailman ensimmäinen hiihtoseura, Norja

* 1864 Aleksander Hinze järjesti koululaishiihdot Kuopiossa

* 1866 järjestettiin maailman ensimmäiset mäenlasku-kilpailut Iverslökkenissä Norjassa. Pikkuhiljaa mäenlasku tuli omaksi lajikseen ja kävi läpi moninaisen tyylien kehityksen.

* 1879 pidettiin Tyrnävän hiihtäjäiset. Kilpailuissa käytettiin rahapalkinta ja osanottajia hiihti paikalle ympäri Pohjanmaata ja Kainuuta. 1886 järjestettiin Helsingin Sporttiklubin hiihtokilpailut meren jäällä.

* 1888 Fridtjof Nansen hiihti Grönlannin poikki, kirjoitti asiasta kirjan ja sai suuren huomion. Kirja innoitti monia myös Keski-Euroopassa.

* 1800-luvun lopulla ranskalainen Henri Duhamel ja sveitsiläinen Christof Iselin kehittivät alpeille sopivaa hiihtotyyliä, joka erosi norjalaisten maastohiihdosta.

* 1889 järjestettiin ensimmäiset Tervahiihdot Oulussa Oulujoen jäällä. Luistelutyyli oli yleinen.

* 1890-luvulla Suomessa oli paljon suksipajoja. Monet saavuttivat kuuluisuutta. Tunnettuja olivat mm. haapavetiset, joiden pituus oli yli 3 m ja leveys 6-7 cm. Suomesta myös vietiin suksia ulkomaille,

* 1900-luvun alussa oli vientiä mm. USA:aan. Kilpailujen siirto metsään muutti suksia lyhyemmiksi.

* 1890-luvulla Mathias Zdasky, Itävalta, kehitti alppihiihdon ja välineet, joista voidaan katsoa nykyisen alppihiihdon syntyneen.

* 1892 suomalaisia oli ensimmäisen kerran mukana ulkomailla hiihtokilpailussa. Tukholman hiihtokilpailussa tuli kolmoisvoitto

* 1892 järjestettiin ensimmäiset Holmenkollenin kilpailut Oslossa. Näistä kisoista tuli aikaa myöten ehkä maailman tunnetuimmat. Vuosisadan vaihteeseen mennessä oli siirrytty käyttämään kahta sauvaa

* 1893 perustettiin Helsingin Hiihtoseura, joka oli ensimmäinen seura Suomessa

* 1902 siirrettiin Tervahiihdot joen jäältä metsään, luistelutyyli loppui samalla.

* 1900-luvun alussa kehitti porvoolainen Emil Lampinen merkittävästi suomalaista suksien valmistusta. Lampiset olivat pitkään tunnetuimmat suomalaiset sukset.

* 1910 pidettiin kansainväliset talvikisat Viipurissa.

* 1916 alkoivat Puijon talvikisat

* 1922 järjestettiin ensimmäinen Vaasahiihto Sälenistä Moraan (90 km)

* 1923 järjestettiin ensimmäiset Salpausselän kisat Lahdessa

* 1924 perustettiin FIS, kansainvälinen hiihtoliitto. Samana vuonna pidettiin ensimmäiset talviolympialaiset Chamonix:ssa Ranskassa.

* 1925 pidettiin ensimmäiset hiihdon MM-kisat Johannisbadissa, Tsekissä. Kilpailut olivat aluksi nimellä FIS-kisat.

* 1926 järjestettin FIS-kisat Lahdessa ja myöhemmin myös 1938.

* 1931 järjestettiin ensimmäiset alppihiihdon kilpailut Mürrenissä Sveitsissä. Alppihiihto ja maastohiihto olivat lopulliset irronneet omiksi lajeikseen

* 1932 hiihdettiin ensimmäinen Birkebeinerrennet Renasta Lillehammeriin (54 km). Hiihtäjillä oli selässään reppu, joka symbolisoi pientä kuninkaan poikaa.

* 1971 järjestettiin ensimmäinen Marcialonga-hiihtomaraton Moenasta Cavaleseen Italiassa. Se on nykyisin eräs tunnetuimmista kilpailuista Pohjoismaiden ulkopuolella.

* 1970-luvun alkupuolella Pauli Siitonen käytti luistelutyyliä osallistuessaan eurooppalaisiin pitkän matkan hiihtoihin. Hänet mainitaan eräänä ensimmäisistä luistelutyylin käyttäjistä sitten 1900-luvun alun. Saksalaiset käyttivät hänen tyylistään termiä Siitonen Schritt.

* 1974 järjestettiin ensimmäinen Finlandia-hiihto Hämeenlinnasta Lahteen. Viime vuosina sekä lähtö että maali ovat olleet Lahdessa.

* 1974 Falunin MM-hiihdoissa suksien materiaali vaihtui puusta lasikuituun ja erilaisiin muoviseoksiin. Uusi aikakausi oli alkanut.

* 1978 Lahden MM-kisoissa Juha Miedon voitelu epäonnistui 50 km:n hiihdossa. Hän hiihti kilpailun loppuun ollen tulosluettelon viimeinen. Suivaantuneena Mieto hiihti suksilla saunaan asti.

* 1980-luvun alussa USA:n Bill Koch käytti toispuoleista luistelutyyliä ja voitti mm. 1982 hiihdon maailmancupin. Tuolloin käytiin taistelua luistelun kieltämisestä tai hyväksymisestä. Suomalaiset vastustivat uutta tyyliä. Immo Kuutsa kertoo tuosta ajasta: "Vastustettiin, mutta salaa harjoiteltiin!"

* 1984 Sarajevon talviolympialaisissa käytettiin yleisesti toispuoleista luistelua. Suomalaisten menestys oli hyvä. Kaikki muistavat Marja-Liisa Hämäläisen, myöhemmin Kirvesniemi.

* 1987 Oberstdorfin MM-kisoissa luistelu hyväksyttiin omaksi hiihtolajikseen. Maastohiihto jakautui "perinteiseen" ja "vapaaseen" hiihtotapaan. Luisteluun kehitettiin omat välineet.

* 1990-luvulla luistelun myötä alkoi maailman kärkeen tulla uusien hiihtomaiden hiihtäjiä. Uusia maita olivat mm. Italia, Tsekki, Itävalta, Saksa, Espanja ja Viro. Italiasta oli tosin ollut jo aikaisemmin muutama menestynyt hiihtäjä mm. Franco Nones.

* 2000-luvulla hiihtokilpailuihin tuli uusia lajeja luistelun myötä; takaa-ajo, sprintti, pariviesti, sekaviesti. Osa kilpailuista vietiin kaupunkien keskustoihin, jota saataisiin harrastusta levitettyä kaupunkilaisille. Monet hiihtäjät erikoistuivat joko vapaaseen tai perinteiseen tyyliin. Hiihdon mielikuva muuttui "hikihiihdosta" modernimmaksi, monet nuoret aikuiset alkoivat harrastaa maastohiihtoa laskettelun ohella tai jopa sen sijasta.

* Vuonna 2003 aloitettiin Vaasahiihto myös Changchunissa Kiinassa samalla alueella jossa jo aikanaan Han-kansa käytti suksia.

_____________________________

* Suomalaishiihtäjistä toiseksi ja naisista eniten arvokisamitaleja on Marja-Liisa Kirvesniemellä, jolla on 13 mitalia vuosilta 1976-1993. Marja-Liisa Kirvesniemi (o.s. Hämäläinen, s. 10.9.1955, Simpele) on ainoa samoissa olympiakisoissa kolme henkilökohtaista matkaa voittanut hiihtäjä. Hän voitti Sarajevossa 5, 10 ja 20 km:n matkat 1984. Kirvesniemi on ainoana suomalaisena hiihtänyt kuusissa olympiakisoissa 1976-1994. Marja-Liisa Kirvesniemi on vuosina (1979-1994) voittanut 31 SM-kultaa, joista viisi viestinhiihdossa. Marja-Liisa Kirvesniemi voitti takaa-ajokilpailun 38-vuotiaana 1994.

* Suomalaishiihtäjistä eniten arvokisamitaleja on Veikko Hakulisella, jolla on 14 mitalia vuosilta 1952-1960. Suomen vanhin olympiavoittaja on Veikko Hakulinen, joka hiihti miesten viestikultaa 35-vuotiaana vuonna 1960. Veikko Hakulinen (s. 4.1.1925, Kurkijoki) on voittanut maailmanmestaruuden kuudesti vuosina 1952-1960.

* Klaes Karppinen on myös voittanut maailmanmestaruuden kuudesti vuosina 1934-1939.

* Juha Mieto hävisi 15 km:n olympiavoiton 17.2.1980 Lake Placidissa Ruotsin Thomas Wassbergille (s. 23.3.1956) sekunnin sadasosalla.

* Nuorin murtomaahiihdon Suomen mestari on Siiri Lievonen (myöh. Lahti, s. 28.1.1909, Paavola), joka voitti naisten 5 km:n mestaruuden 1926 16v 11kk ja 20 päivän iässä.

* Miehistä Seth Vesa (1890-1957) voitti 20 ja 30 km:n SM-kultaa 19-vuotiaana 1909.

* Vanhin murtomaahiihdon Suomen mestari on Eero Kolehmainen (s. 24.3.1918, Anttola), joka voitti 50 km:n SM-kultaa vuonna 1959 ollessaan 40v 11kk ikäinen. Viestit mukaan lukien vanhin SM-kultaa voittanut on Tauno Kuva (s. 20.3.1941), joka voitti SM-kultaa 4x10 km:n viestissä 43 vuoden ja 11 kuukauden ikäisenä vuonna 1985.

* Finlandia hiihtoon (75 km) 26.2.1984 osallistui 13 226 hiihtäjää, joista 12 909 pääsi maaliin. Vanhin hiihtokilpailu, Oulun Tervahiihto aloitettiin 1889 ja hiihdettiin 106. kerran 1995. Vain yhtenä talvena kilpailu on jätetty järjestämättä.

* 24 tunnin maastohiihdon Suomen ennätykset ovat:
Teemu Virtanen 433,459 km 16.-17.11.2010 Kuortane
Naiset: 350,240 km

* 24 tunnin tasatyöntöhiihdon Suomen ennätys on:
Seppo-Juhani Savolainen 402,2 km 30.4.-1.5.1989 Inari
Pekka Virtakoivu 401,68 km 7.-8.4.1995 Lohja (pururata)