Historia


- Hopeasompa-loppukilpailu on Suomen suurin väliaikalähtöinen hiihtokilpailu. Mukana on tänäkin vuonna lähes 900 hiihtäjää henkilökohtaisilla matkoilla.

- Hopeasompa tuli Suomen Hiihtoliiton ohjelmaan mukaan Helsingin Sanomien järjestämän hiihto - ja mäkipäivän jälkeen v. 1972.

- Hopeasompa-loppukilpailu hiihdettiin ensimmäisen kerran Alavudella vuonna 1972. Tuolloin ensimmäisenä hiihdetyn tyttöjen 14-vuotiaiden sarjan voitti Anne Piispanen (nyk. Alakoski). Anne on Kinnulan tyttöjä. Poikien saman sarjan voitti eräs Harri Kirvesniemi.

- Virallinen ensimmäinen HS-loppukilpailu oli 1973. Vuonna 1972 kisa kantoi nimeä HS- Talvikisat, jotka siis pidettiin Alavudella. Vuoden 1972 voittomitalissa on Helsingin Sanomien logo: HS, koska Hesari oli kisojen pääsponsori. Syksyllä 1972 keksivät tapahtuman hiihtomiehet Suomen kieleen uuden sanan sponsorin Hesarin innoittamana: HOPEASOMPA. Myöhemmin keksittiin vielä pari uutta sanaa Kultasompa ja Tehosompa. Niinpä 1973 hiihdettiin ensimmäisen kerran uudella ja nykyisellä nimellä HS-loppukilpailu.

- Ensimmäinen SM-kulta viestistä Keski-Suomeen tuli tiettävästi Kouvolassa v. 1977. SaPu: Merja Tolin, Seija Hyytiäinen ja Eija Hyytiäinen. Samoissa kisoissa Eija saavutti ensimmäisen SM-mitalin pronssin 16-vuotiaiden tyttöjen viidellä kilometrillä.

- Virpi Kuitunen voitti Hopeasompamestaruuden 14-vuotiaiden tyttöjen sarjassa v. 1990 Saarijärvellä. 16-vuotiaiden tyttöjen Suomen mestari oli Riikka Sirviö.

- Sarjoja oli alunperin vain kaksi: alle 14-vuotiaat ja alle 16-vuotiaat tytöt ja pojat. 1980-luvulla sarjajako tihennettiin nykyiseen muotoon.

- SM-mitalit jaetaan Hopeasommassa 16-vuotiaiden sarjassa.